Jalkapallon MM 2018 pelataan Venäjällä 14.6. – 15.7. Kisojen päänäyttämö on Moskovan Luzhniki, jossa pelataan sekä MM-kisojen avaus että finaali.

Maailmanmestaruutta puolustaa Saksa, joka kukisti Argentiinan jatkoajalla Marco Reusin osumalla Rio de Janeirossa. Brasilian kisat muistetaan parhaiten Saksa-Brasilia välierästä, jossa Saksa nöyryytti kisaisäntiä peräti 7-1 tämän kotikentällään.

Venäjän MM-kilpailut ovat saaneet osansa FIFA:a riepotelleesta lahjusskandaalista, jonka keskiössä on ollut etenkin 2022 Qatarille annetut arvokisat. Kaikesta huolimatta Venäjän kisat ovat aikataulussa, ja 12 stadionia on 14.6.2018 valmiina pelattavaksi.

Missä vuoden 2018 MM-kisat pelataan?

Venäjän MM-kisat on jaettu 12:lle paikkakunnalla. KIsat pelataan Moskovan ohella Sotshissa, Kaliningradissa, Pietarissa, Nizhni Novgorodissa, Kazanissa, Samarassa, Volgogradissa, Saranskissa, Rostov-on-Donissa ja Jekaterinburgissa.

Läntisimpänä kaupunkina kisoja isännöivä Kaliningrad sijaitsee Puolan, Liettuan ja Valko-Venäjän välissä. Itäisimpänä sijaitseva Jekaterinburg on Venäjän neljänneksi suurin kaupunki aivan Euroopan ja Aasian rajalla.

Stadioneiden kapasiteetit vaihtelevat aina Kaliningradin sekä Jekaterinburgin 35 000:stä Luzhnikin massiiviseen 81 000:een. Stadioneista osa rakennetaan alusta asti, mutta suurin stadioneista kunnostetaan kisojen alkuun mennessä. Esimerkiksi juuri Luzhniki käy läpi kasvojenkohotuksen, jonka seurauksena kapasiteetti nousee muutamalla tuhannella ja stadionin palvelut päivittyvät 2010-luvulle.

Suomi MM-kisojen karsinnoissa

Suomi ei ole vielä kertaakaan esiintynyt jalkapallon arvokilpailuissa. Lähimmäksi päästiin 1997 karsinnoissa Ranskan MM-kisoihin, kun jatkokarsintapaikka jäi vain kahden minuutin päähän surullisen kuuluisassa ottelussa Unkaria vastaan.

2018 MM-kisojen karsinnat Suomi joutuu pelaamaan evakossa Helsingin Olympistadionilta, sillä ”Stadikka” remontoidaan perusteellisesti. Olympiastadionin remontin on suunniteltu olevan valmis keväällä 2019.

Huuhkajat pelaa karsintojen kotiottelunsa Tampereella Ratinan stadionilla, joka on aiemmin isännöinyt juniori- ja naismaajoukkueen otteluita. Ratinan kapasiteetti on huomattavasti Olympiastadionin 40 000 pienempi, sillä Ratinaan mahtuu vain noin puolet Stadikan kapasiteetista. Ratinan stadion on Suomen toiseksi suurin urheilupyhättö.

Huuhkajat saa Tampereelle karsintavieraiksi Kroatian, Islannin, Turkin ja Ukrainan. Viiden joukkueen lohkossa ei helppoja vastustajia löydy, sillä Islannissakin jalkapallo on vahvassa nousussa ja Kroatia, Turkki sekä Ukraina ovat kaikki rutinoituja karsintavastustajia. Suomi lähtee näillä näkymin jokaiseen karsintaotteluunsa altavastaajana.

Euroopan MM-karsintojen lohkojako:

A-lohko: Hollanti, Ranska, Ruotsi, Bulgaria, Valko-Venäjä
B-lohko: Portugali, Sveitsi, Unkari, Färsaaret, Latvia, Andorra
C-lohko: Saksa, Tsekki, Pohjois-Irlanti, Norja, Azerbaidzhan, San Marino
D-lohko: Wales, Itävalta, Serbia, Irlanti, Moldova, Georgia
E-lohko: Romania, Tanska, Puola, Montenegro, Armenia, Kazakstan
F-lohko: Englanti, Slovakia, Skotlanti, Slovenia, Liettua, Malta
G-lohko: Espanja, Italia, Albania, Israel, Makedonia, Liechtenstein
H-lohko: Belgia, Bosnia & Hertsegovina, Kreikka, Viro, Kypros
I-lohko: Kroatia, Islanti, Ukraina, Turkki, Suomi

Jalkapallon MM-kisat vedonlyönnissä

Jalkapallon arvokisat ovat poikkeuksetta kesän kohokohta. Kuukauden kestävä urheilujuhla, jossa pelataan vaikeasti arvioitavia otteluita päivästä toiseen tuovat sekä vedonvälittäjille että vedonlyöjille maistuvia haasteita.

Urheilufanin sesonkiaika tarjoaa vedonlyöjille kaiken maan ja taivaan väliltä. Vetovalikoima on laajempaa kuin missään muissa kilpailussa tai sarjassa, ja vetoa voi lyödä vaikka ensimmäisen rajaheiton suorittavasta joukkueesta. Pitkäaikaisvetojakin löytyy maalikuninkuudesta mielenkiintoisiin lohkovetoihin, joissa voi lyödä vetoa eri lohkojen jatkajista.

Kisat ovat sekä ammattimaiselle että viihdepelurille erinomaista aikaa, sillä tasoerojen realisoituminen kentällä on usein vaikeasti arvioitavaa. Suuretkin tasoerot paperilla voivat olla kentällä ennalta pienempiä, sillä joukkueet eivät ehdi hioutua kovin kauaa yhteen ennen turnausta, eikä otteluita pelata kovinkaan montaa. Myös joukkueiden valmennuksilla on valtava vaikutus lyhyen turnauksen menestyksekkääseen läpivientiin.

Vedonlyöntinyrkkisääntöjä jalkapallon arvokisoissa on, että maailman vedonlyöntimarkkinan yliarvostetuin maa on vuodesta toiseen Englanti. Valioliigan suuri maailmanlaajuinen näkyvyys ja suosio saa ison rahan liikkumaan saarelaisten suuntaan.

Valioliigaa ja Englannin maajoukkuetta seurataan tarkasti myös Aasiassa, josta löytyy iso liuta varakkaita liikemiehiä. Myös USA:ssa Valioliiga on alkanut vallata alaa paikallisilla urheilukanavilla. Myös britit itse ovat ahkeria vedonlyöntikioskilla kävijöitä. Tässä on muutama syy siihen, miksi Englannin mestaruuskertoimet ja yksittäisten otteluiden kertoimet ovat arvokisoista toiseen suhteettoman matalat.

Jalkapallon MM-kisojen historia lyhyesti

MM-kisoja alettiin järjestää 1930, jolloin Uruguay isännöi historian ensimmäisiä jalkapallon MM-kisoja. Montevideossa pelatussa finaalissa isäntämaa kukisti Argentiinan 4-2 ja nosti ensimmäisenä maailmanmestaruuspokaalin ilmaan 93 000 katsojan edessä.

Pelit olivat tähän aikaan huomattavasti runsasmaalisempia kuin tänä päivänä, sillä Uruguay-Jugoslavia sekä Argentiina-USA välierissäkin iskettiin seitsemän maalia per ottelu. Molemmat päättyivät lukemiin 6-1.

MM-kisoja suunniteltiin järjestettävän neljän vuoden välein, ja näin kävikin kolmien ensimmäisten MM-kisojen osalta. Uruguayn jälkeen Italia valtasi kaksi seuraavaa maailmanmestaruutta, kunnes suunnitelmiin tuli muutos.

Vuoden 1942 MM-kilpailut oli tarkoitus järjestää Saksassa, mutta toisen maailmansodan takia kisat peruttiin. Vaikka maailmansota loppui 1945, FIFA katsoi ettei sillä ollut riittävästi aikaa järjestää niin suurta tapahtumaa kuin jalkapallon MM-kisat noin vuodessa. Tästä syystä seuraavat MM-kisat järjestettiin Brasiliassa vasta 1950, jonka jälkeen päästiin takaisin neljän vuoden järjestettävien kisojen päiväjärjestykseen.

Yleistä jalkapallon MM-kisoista

Eniten maailmanmestaruuksia on Brasilialla, joka on nostanut MM-pokaalin ilmaan viidesti. Perässä seuraavat Italia ja Saksa neljällä MM-voitolla. Englanti on kyennyt yhteen maailmanmestaruuteen vuonna 1966, jolloin Englanti pesi Geoff Hurstin hattutempulla Länsi-Saksan 4-2.

MM-kisojen joukkuemäärä oli peräti 52 vuotta vain 16, kunnes Espanjan MM-kisoihin 1982 joukkuemäärää nostettiin 24:een. Nykyiseen 32 joukkueen määrään päästiin 1998, kun jalkapallon suosiota haluttiin laajentaa entisestään.

32 joukkueen sarjastakin on suunniteltu siirtyvän aina 40 joukkueeseen asti. Tällöin lisäpaikkoja saisi ensisijaisesti Aasian ja Afrikan maat. Etenkin Aasiassa jalkapallon suosion kasvattaminen on FIFA:lle tärkeää, sillä valtavassa väestöpohjassa on valtavasti sekä urheilullista että taloudellista potentiaalia.

Itse jalkapallon voimasuhteet ovat pysyneet pääosin saman tyyppisinä läpi vuosien. Suuret jalkapallomaat ovat olleet suuria MM-kisojen alkuajoista lähtien, vaikka ehkä Uruguay on ottanut muutaman askeleen taaksepäin sitten 30-luvun kansainvälisellä mittapuulla. Silti edelleen Uruguay tuottaa huippupelaajia kuten Luis Suarez ja Edinson Cavani.

Venäjän MM-kisoissakin mennään todennäköisesti isojen jalkapallomaiden komennossa. Lusikkansa soppaan saattaa iskeä kovaa nousua viime vuodet tehnyt Belgia, jonka avainpelaajat ovat ihanneiässä jalkapallon MM 2018 aikaan. Eden Hazard, Kevin de Bruyne ja Thibaut Courtois voivat johtaa nousukkaan mitapelipelien makuun.